Imatran tehtaan hiilidioksidipäästöjen tiekartat on päivitetty. Päivityksen teki asiakaspalveluninsinöörinä Imatran tehtaalla työskentelevä Jere Oravuo opinnäytetyönään. Tavoitteena oli tarkastaa Imatran tehtaan hiilidioksidipäästöjen tilanne sekä luoda päästöselvitys ja askelmerkit hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.
Aiemmat tiekartat olivat vuodelta 2019 ja niitä hyödynnettiin uusien pohjana. Päästömäärien lähtötasona työssä pidettiin vuotta 2015.
Tiekarttoja opinnäytetyössä tehtiin kaksi erillistä. Ensimmäinen tiekartta kattaa tuotannon päästöt, eli niin sanotut ydinpäästöt (scope 1 ja 2), jotka tulevat suoraan tehtaan prosesseista ja niiden käyttämän energian tuotannosta.
Toinen suunnitelma sisältää lisäksi myös epäsuorat päästöt (scope 3 upstream), kuten raaka-aineiden valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Näistä puhutaan myös cradle-to-gate- eli kehdosta portille -hiilijalanjälkenä.
Tiekartoissa esitellään Imatran tehtaan jo tekemät sekä suunnitellut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi.
Imatran tehtaan ydinpäästöt
- Vuonna 2015: 93 kt CO2
- Vuonna 2023: 42 kt CO2
Imatran tehtaan ydinpäästöt ovat näin ollen vähentyneet lähes 55 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Epäsuorat päästöt ovat laskelmien mukaan vähentyneet samassa ajassa 33 prosenttia.
”Vertasin maailmanlaajuista tasoa ja löytämäni datan perusteella olemme aidosti hyvällä tasolla päästövähennyksissämme. Tästä saamme olla Imatran tehtaalla ylpeitä”, Oravuo sanoo.
Paljon on jo tehty
Jo tehdyistä toimenpiteistä tärkeimpiä ovat vuonna 2018 käyttöönotettu fossiilivapaa sähkö, joka vähensi vuosittaisia CO2-päästöjä 43 kt, sekä vuonna 2023 tehty bloomiuunin poltinmuutos, joka on vähentänyt uunin maakaasun kulutusta jopa 25 prosenttia, päästöjä samassa suhteessa.
”Myös vuonna 2019 asennettu mekaaninen vakuumipumppujärjestelmä on vähentänyt päästöjä merkittävästi”, täydentää Oravuo.
Suunnitteilla olevista tulevista toimenpiteistä merkittävin olisi valssaamouunien käyttämän maakaasun korvaaminen vedyllä.
”Vedyllä on tarkoitus korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä teräksen tasaushehkutuksessa ennen valssausta. Se vähentäisi maakaasun kulutustamme jopa 50 prosenttia”, hän kertoo.
Päästövähennystavoitteet tuleville vuosille
Ovako-konserni on asettanut tuleville vuosikymmenille päästövähennystavoitteet, jotka koskevat kaikkia konsernin tuotantolaitoksia.
Ydinpäästöjen vähennystavoite on
- 80 % vuoteen 2030 mennessä
- 90 % vuoteen 2040 mennessä.
Cradle-to-gate-päästöjen vähennystavoite on
- 60 % vuoteen 2030 mennessä
- 70 % vuoteen 2040 mennessä.
Tiekartoissa ennustetut ydinpäästöjen vähennykset (scope 1 & 2) numeroina:
Vuoden 2030
- päästötavoite on 19 kt CO2
- tiekartassa ennustettu päästömäärä on 11 kt CO2
- 88 % päästövähennys vuoden 2015 tasoon verrattuna
Vuoden 2040
- päästötavoite on 9 kt CO2 ja
- tiekartassa ennustettu päästömäärä 3 kt CO2
- yli 96 % päästövähennys vuoden 2015 tasoon verrattuna
”Päästövähennystoimenpiteiden toteutuessa suunnitellusti, ydinpäästöjä koskevat tavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ovat saavutettavissa. Sen sijaan cradle-to-gate-mallin päästötavoitteisiin pääseminen on haastavaa, ja vaatii merkittäviä päästövähennyksiä käyttämiemme raaka-aineiden tuotantoketjuissa”, Oravuo toteaa.
Päästöselvityksessä käytetyt tiedot ovat peräisin Imatran tehtaan maakaasuraporteista ja hiilitaselaskelmista, jotka ilmoitetaan vuosittain myös ympäristöviranomaisille sekä päästöoikeuksien kauppaa valvovalle Energiavirastolle.
Koko opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa
